Palveluntarjoaja Linode tekee palvelimillaan hultotöitä tulevan maanantain ja tiistain välisenä yönä. Tämä vaikuttaa myös Jälki-palveluun, eikä sivusto ole huoltotöiden aikana käytettävissä.
Huoltokatko alkaa Suomen aikaa varhain tiistaina 22.10. klo 2 yöllä.
Huoltotoimenpiteille varattu aika on kaksi tuntia, mutta usein ne valmistuvat huomattavasti nopeammin. Tässäkin tapauksessa todellinen arvioitu aika, jona Jälki-palvelu on poissa käytöstä, on alle puoli tuntia.
Jälki-palvelun ohjelmisto päivittyy tämän viikonlopun aikana (16.-18.8.2019). Kyseessä on tavanomaista isompi päivitys, joten siksi tämä tiedote. Päivitys tapahtuu myöhään illalla, jotta mahdollinen käyttökatko aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa.
Päivitys on pohjustusta Jäljen uusille tuleville ominaisuuksille – niistä lisätietoa myöhemmin. Tämän päivityksen myötä ei siis vielä tule näkyviä muutoksia, vaan muutokset tapahtuvat ns. konepellin alla.
Vaikka olenkin pyrkinyt valmistelemaan päivityksen mahdollisimman hyvin, on periaatteessa mahdollista, että jotain pientä ongelmaa esiintyy parin seuraavan päivän aikana. Niitä toki sitten korjailen sitä mukaa kun jotain selviää.
Kaikista ongelmista voi ilmoittaa sähköpostilla, mika@laukkasolutions.com. Lisäksi käytössä on automaattinen seurantajärjestelmä, joten jos törmäät sivuun, jolla lukee vain “Oho, palvelimella tapahtui virhe”, on asiasta jo lähtenyt tieto valvontajärjestelmään.
Ilmoitan vielä erikseen, kun päivitys on ohi.
Lisäys 18.8.2019 klo 23.30 – Viikonlopun päivitykset on nyt aika lailla tehty. Mitään isompia suoria ongelmia ei ilmennyt. Perjantai-illan ensimmäisen päivityksen jälkeen palveluun jäi pieni bugi, jonka korjasin sunnuntai-illan päivityksessä. Lisäksi olen huomannut, että aiemmin tänä vuonna käyttöön tulleen reittieditorin reititystoiminto on ajoittain kovin hidas. Kyseessä ei varsinaisesti ole bugi, mutta käytettävyyden näkökulmasta heikkous joka tapauksessa. Asia menee siis tutkittavaksi ja pyrin löytämään siihenkin korjauksen. Tilanteen tarkkailu jatkuu myös. mahdollisten muiden ongelmien varalta.
Stravan “lämpökartta” (engl. heatmap) näyttää kartalla ne paikat, jossa palvelun käyttäjät ovat liikkuneet eniten. Visuaalisesti lopputulos on nätti kuin mikä, mutta tällaisessa visualisoinnissa piilee pieni ongelma: se on itseäänruokkiva.
Ajatellaan vaikka, että pyöräilijä haluaa etsiä uusia mielenkiintoisia reittejä ajettavaksi. Lämpökartta on mielenkiintoisen näköinen, ja sen perusteella voi päätellä suosituimmat reitit. Ja koska suosittu tarkoittaa varmaankin hyvää, suuntaan pyöräilijä näille urille ja laittaa Stravansa laulamaan. Ja lämpökartta tuolla alueella kuumenee taas pykälän verran.
Mutta entä jos reitti ei ollutkaan mieluisa? “Suositus” lämpöjäljen muodossa on jo syntynyt, eikä sitä välttämättä saa ihan heti palvelusta pois, ellei hoksaa rukata yksityisyysasetuksiaan tai reitin asetuksia oikeaan asentoon. Toisin sanoen suosittu reitti ei välttämättä tarkoitakaan hyvää reittiä. Mukana saattaa myös olla fillarilla kuljettuja työmatkoja, jotka eivät välttämättä harrastelupyöräilyn näkökulmasta ole parhaita mahdollisia.
Näin ollen lämpökartta on pyöräilypaikkojen laadun mittarina ehkä suuntaan antava, mutta kovin epävarma.
Kulunut vuosi oli monien taustamuutosten aikaa. Ulkoisesti Jälki ei juurikaan muuttunut tänä vuonna, mutta konepellin alla tapahtui yhtä sun toista. Osansa oli myös sillä, että allekirjoittaneen oma vuosi oli hieman kiireinen, enkä ehtinyt pyhittää Jäljelle ihan niin paljoa aikaa kuin olisin toivonut.
Tässä kooste siitä, mitä kaikkea tänä vuonna tapahtui.
Uudet karttapohjat
Olen aikaisemmin käyttänyt Mapbox-palvelua Jäljessä olevien karttapohjien tekemiseen. Tässä on ollut monta etua, kuten kätevä suunnitteluohjelmisto ja vakaa ympäristö, joka kestää härskejäkin kävijämääriä.
Kääntöpuolena Mapboxin helppoudelle on sen hinta. Toissa kesänä Mapboxin käyttö maksoi yli 100 dollaria kuukaudessa. Se on aika hulppea summa, kun ottaa huomioon, että Jälki on lähinnä vakava harrasteluprojekti. Ottaen huomioon palvelun vuosittaisen kasvun, en oikein uskaltanut jäädä odotelemaan menneen kesän Mapbox-laskuja.
Siispä päätin renderöidä itse omat karttapohjat. Ylläpidon helpottamiseksi kaikki karttatiilet ovat esirenderöityjä, eli palvelin tarjoilee yksinkertaisesti png-kuvia. Tämä tyyli on vakaa ja luotettava, mutta koko Suomen alueelta tiilien renderöinti kesti julmetun kauan.
Korkeuskäyrärien ja paikkakuntatietojen korjaus
Reittejä tallentaessa korkeuskäyrä ja paikkakunta (lähtöpisteen mukaan) luodaan automaattisesti. Toiminnot käyttävät hyväkseen ulkopuolisia palveluja ohjelmointirajapintojen kautta. Parin toimintahäiriön takia osaan reiteistä ei näitä tietoja kuitenkaan tallentunut.
Syksyn aikana nämä bugit tuli korjattua ja kaikkien vanhojen reittien data näiden osalta generoitiin uudestaan. Uusien reittien osalta korkeuskäyrän rakentaminen pitäisi nyt olla entistä luotettavampi. Korkeustiedon hakemisessa menee hetki, joten useimmiten reitin tallenukseen jälkeen korkeuskäyrä ei vielä näy – mutta hetken päästä kun lataa sivun uudestaan, sen pitäisi olla valmis.
Parannuksia reittieditoriin
Koko editori on menossa tastatoiminnoiltaan uusiksi. Myös käyttöliittymään on tulossa pieniä uudistuksia. Tämä on ollut loppuvuoden isoin yksittäinen projekti.
Uusi editori on suurimmaksi osaksi jo valmis, mutta vaatii vielä testaamista. Uutena toimintoja on automaattinen reititys. Tällä tavoin reitin piirtäminen käsin on entistä helpompaa ja nopeampaa, ja lopputuloksena on tarkemmin oikeita teitä ja polkuja noudattava reittiviiva.
Editoriin liittyvää teknologiaa on mahdollista käyttää myös vanhojen reittien siistimiseen. Tätä ei kuitenkaan tehdä automaattisesti, koska automatiikka ei ole aivan täydellistä – pientä käsisäätöä voi siis joutua tekemään joka tapauksessa.
Paljon pieniä bugikorjauksia ja muita parannuksia
Yllä listattujen isompien kokonaisuuksien lisäksi mukaan mahtui sekalaisia bugikorjauksia, koodiin siistimistä ja muita ylläpitotoimia. Siis vähän kuin tekisi talkkarihommia lähdekoodille.
Pari käyttäjää on viime aikoina kertonut samasta ongelmasta, jonka he ovat kohdanneet:
”Kun tallennan reitin Jälkeen, ei korkeusdataa näy, vaikka omassa gps-laitteessani se on kyllä tallella.”
Jos aivan tarkkoja ollaan, näkyy korkeusdata kyllä silloin, kun gpx-tiedoston lataa Jälkeen ensimmäisen kerran. Se katoaa vasta sen jälkeen, kun reittiin tekee muokkauksia.
Tämän taustalla on sekä ohjelmisto- että logiikkavirhe. Gpx-tiedosto sisältää korkeudatan, joka vastaa reittiviivan kulkua. Mutta jos tätä reittiä muokataan Jäljessä – eli reittipisteen paikka muuttuu – ei vanha korkeustieto enää välttämättä pidäkään paikkaansa.
Toki voidaan kiistellä siitä, onko pisteen muutos niin merkitsevä, että pienellä epätarkkuudella olisi mitään merkitystä. Yhdellä muokkauskerralla ei ehkä olekaan, mutta ajan saatossa epätarkkuudet voivat kasvaa.
Alkuperäinen idea oli se, että jos reittiviivaa muokkaa käsin reittieditorissa, luovutaan korkeusdatasta. Mutta harmillisesti käykin niin, että mikä tahansa muutos reittidatassa aiheuttaa korkeusdatan hukkaamisen. Jälki ei siis vertaa uutta ja vanhaa reittiviivaa, se vain huomaa, että jotain tietoa reitistä on muutettu.
Ongelmaan on kuitenkin tulossa korjaus. Olen nimittäin tekemässä Jälkeen toimintoa, joka luo korkeuskäyrän automaattisesti, vaikka gpx-tiedostossa ei alunperin olisikaan ollut korkeusdataa. Tällä tavalla myös suoraan käsin piirretyille reiteille saadaan korkeuskäyrä.
Toiminto tulee käyttöön myöhemmin tänä kesänä, jos vain saan sen toiminnan hiottua kuntoon ja tarpeelliset muutokset reittieditoriin tehtyä ajoissa.